Tammikuun viimeiset...

Maanantaiaamun sininen hetki, lunta satoi ja maisema muuttui valkoiseksi.

Aamupäivällä oksat jo nuokkuivat märän, painavan lumen alla.

Tiistaina harmaus jatkui. Lämpöasteet  ja tuuli olivat jo tehneet tehtävänsä,

lumet sulivat, syntyi pieniä hauskoja jäämuodostelmia:)

Josta muhkeat vesipisarat tippuivat toisensa perään, tasaiseen tahtiin.

Kevättä ilmassa.

Kevättä mielessä.

Keväistä haikailua.

Ajelulla...

Siuntion puolella ja siellä katsomassa josko näkyisi koskikaraa.

Viime vuonna tässä Siuntionjoen suvannossa näin yhden.

Nyt ei ollut onni myötä.  Mutta ei tyhjin muistikortein tarvinnut kotiin palata.

Sjundbyn linnasta en tällä kertaa ottanut kuin pari kuvaa, tarkoitus olisi kesällä mennä katsomaan uudemman kerran.

Enemmän kiinnosti kosken kuohut ja veden liike,

jääreunan pitsikoristeet,

pakkasen ja virtaavan veden muodostamat jäälautaset, näitä katsellessa ja kuvatessa sai mielikuvituskin vähän vauhtia =D

Kotimatkalla nähtiin vielä auringonkukkapelto, kaunis talvellakin.

Yhdessäoloa...

Eilistä aamupäivää vietimme jälleen itseämme paremmassa seurassa.

Jo ennen aamuyhdeksää lähdimme ajamaan kohti Peuramaan laskettelukeskusta missä meillä oli treffit pojan perheen kanssa.

Aamurusko lupaili kaunista päivää ja taivas hehkui oranssista purppuraan.

Meillä on ukin kanssa jo laskettelut laskettu, nyt tärkein tehtävämme on vahtia näitä pienempiä sen aikaa, että vanhemmat saavat rauhassa lasketella.

Pikkuneiti otti jo vuosi sitten tuntumaa mutkamäkeen ja nyt menikin jo paremmin, mutta kiva on pomppia pikkuveljenkin kanssa ja ehdottoman tärkeää on mehuhetki:)

Luntahan ei meillä ole nimeksikään, eli hiihtämään ei pääse.

Vitamiinipommi...

Tänään ostin pussillisen italialaisia Tarocco-veriappelsiineja.

Näiden satokausi on lyhyt, eli nyt näillä kannattaa herkutella.

Ovat maukkaita ja mehukkaita. C-vitamiinipitoisuuskin näissä sanotaan olevan korkeampi verrattuna tavallisiin appelsiineihin.

Ja värikin on houkutteleva:)

Jokseenkin tylsä viikko takana...

Piristystä arkeen toi pojantytär viikonloppu vierailullaan.

Lauantaina tehtiin lumiukko, josta loppujen lopuksi tulikin lumiakka:)

Tarkkailtiin tiaisia ja opeteltiin erottamaan sini- ja talitiainen toisistaan.

Tänään sitten leivottiin sitruunamuffineja...tarkkaa puuhaa :)

Hyvältä kuulema maistui:)

Viikolla ostin tulilatvan, vähän värienergiaa antamaan.
Jospa uusi viikko olisi mielekkäämpi...:)

Pureva pakkanen...

Pakkasta uhmaten muutama minuutti pihalla...

...saippuakuplia puhallellen:)

Aika pian alkoi sormia paleltaa ja vähän käsi tärisemään.

Välillä sisään lämmittelemään ja uusi yritys.

Huomiseksi on luvattu siedettävämmät pakkaslukemat.

                                                                    Iloista loppiaista!

Yön aikana saimme lisää lunta...

Vaikka aamupäivä olikin pilvinen, niin lumi toi kaivattua valoa.

Pensaan jouluvalot sai lumihiutaleet kimaltelemaan.

Iltapäivällä taivaan väri muuttui kauniin siniseksi. Pakkanen kiristyi.
Tämä lumimäärä ja pakkanen -9 astetta riittäisi minulle oikein hyvin :)

Mitä ihmettä...

...lunta ripeksii, heti on valoisampaa.

Vähäistä vielä...

...mutta en paljoa vaadikaan:)

Nyt sitten on taas näkökin "vanhassa" silmässä ok. Näön sumenemisen syy oli Akuutti ahdaskulmaglaukooma. Silmänpaine oli tosi korkea ja jouduinkin heti silmälääkäristä suoraan menemään H:gin silmäklinikalle, missä painetta laskettiin laaseroimalla pari reikää värikalvoon. Pääsee taas kammioneste kunnolla virtaamaan.
Silmänpainetta on täytynyt käydä mittauttamassa muutamaan kertaan, nyt kuukauden tauko, ellei tule uutta oireilua.

Syy ahtauteen oli, kun tekomykiötä kiinni pitävät säikeet ovat veltostuneet ja mykiö on hieman siirtynyt. Eli, kiristystä silmässäkin jo kaivattaisiin:)

Silmänpaine siis kohillaan, muista paineista en ole aivan varma =D